Tutkimus: Lii­ken­ne­hank­keet voivat edistää työllistymistä ja parantaa kohtaantoa

Liikennehankkeen laajemmat taloudelliset vaikutukset koostuvat kasautumisvaikutusten aikaansaamista tuottavuushyödyistä, maankäytön muutosten vaikutuksista kiinteistöjen hintoihin sekä työntekijöiden ja työpaikkojen paremman kohtaannon aikaansaamista vaikutuksista palkkoihin ja työllisyyteen. Mikäli näitä vaikutuksia ei huomioida liikennehankkeen kustannus-hyötyanalyysissä, taloudellista hyvinvointia lisääviä hankkeita saattaa jäädä toteutumatta.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka toteutuneiden liikennehankkeiden pendelöintivaikutuksia voidaan arvioida Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen avulla ja kuinka saatuja tuloksia voitaisiin hyödyntää suunnitteluvaiheessa olevien hankkeiden pendelöintivaikutusten arvioinnissa. Hankkeessa pendelöinnillä viitataan säännöllisesti tapahtuvaan asuin- ja työpaikan välisen työmatkaliikenteeseen, joka voi tapahtua osittain myös digitaalisesti tietoverkoissa ilman fyysistä siirtymistä paikasta toiseen.

Tutkimuksen mukaan valtatie 1:n vaiheittainen käyttöönotto lisäsi pendelöintiä vaikutusalueellaan Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa tilastollisesti merkitsevästi.  

”Tulostemme perusteella matka-ajan aleneminen prosentilla lisää pendelöintiä noin puolella prosentilla”, sanoo tutkimuksesta vastannut Turun yliopiston taloustieteen professori Timo Kuosmanen.

Valtatie 1:n pendelöintivaikutusten pohjalta tutkimuksessa arvioitiin myös suunnitellun Länsiradan nopeampien junayhteyksien mahdollisia pendelöintivaikutuksia. Arvion mukaan pendelöinti kasvaisi vaikutusalueella noin 1 300 henkilöllä ja pendelöinnistä suurin osuus suuntautuisi Helsinkiin ja Espooseen. Lisääntyvä pendelöinti kasvattaisi palkkasummaa noin 11 miljoonalla eurolla vuodessa ja arvonlisäystä noin 15 miljoonalla eurolla vuodessa. Vaikka suuri enemmistö uusista pendelöijistä onkin työpaikkaa vaihtavia, pendelöinnin myötä työllistyvien kokonaistaloudellinen vaikutus on merkittävä. 

”Jopa 90 prosenttia pendelöinnin hyödyistä saataisiin työttömien työllistymisen kautta. Ainoastaan 10 prosenttia pendelöintihyödyistä kertyisi työpaikkaa vaihtavien tuottavuushyötyjen kautta. Tämä on yllättävä tulos, koska yli 70 prosenttia kaukopendelöinnin aloittavista olisi työpaikkaa vaihtavia”, arvioi professori Kuosmanen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös ansiotuloverotuksen matkakuluvähennyksen kannustinvaikutuksia pendelöintiin. Nykisin sovelletun tilkkutäkkimäisen matkakuluvähennyksen sijaan tutkijat ehdottavat siirtymistä yksinkertaisempaan kilometripohjaiseen malliin, joka keventäisi hallinnollista taakka ja vähentäisi väärinkäytösten mahdollisuutta. Ehdotettu kilometripohjainen matkakuluvähennys myös kannustaisi ottamaan vastaan työtä kauempaa ja suosimaan etätöitä.

Tutkimuksen on toteuttanut Turun yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitos.

Lähde ja lisätietoja: valtioneuvoston tiedote.